Alihankinta-messut
{Content.image.alt

Pääekonomisti Aki Kangasharju, Nordea: "Tuottavuuskasvu palaa vielä"

Kolumni  20.09.2018

Tuottavuuskasvu on ollut viimevuodet surkeaa, mutta tilanne voi muuttua nopeastikin. Lukuisilta startupeilta ja digitalisaatiosta on lupa odottaa myönteisiä yllätyksiä. Uusiutuminen tarvitsee myös yhteisiä ponnistuksia.

Työn tuottavuuden kasvu on vähitellen piristymässä maailmanlaajuisesti, vaikka vauhti on edelleen heikkoa finanssikriisiä edeltäneeseen aikaan verrattuna. Suomessa tilanne on epäselvempi. Tuottavuuskasvumme pyrähti nopeaan nousuun 10-vuotisen lamaantuman päättyessä 2016, mutta elpymisen jatkuttua kasvu uudelleen hiipui. Taustalla on yritysten rohkaistuminen työvoiman palkkaamiseen.

Lyhyellä aikavälillä työllisyys ja sen tuottavuus ovat helposti toisilleen vastakkaisia ilmiöitä. Syy on pitkälti laskentatekninen. Kun talouskasvusta poistetaan työtuntien kasvu, jäljelle jää työtunnin aikana aikaansaatu tuotanto. Niinpä työllisyyden nopeasti piristyessä tuottavuuskasvu jää vähäksi aikaa heikoksi ennen kuin uusi työvoima oppii kunnolla uudet tehtävänsä.

Pitkällä aikavälillä kuitenkin nopeampi tuottavuuskasvu on välttämätöntä niin elintason kuin työllisyydenkin parantamiseksi. Tuottavuuskasvun piristyminen näkyy yleensä noin vuoden viiveellä parempina työllisyyslukuina. Ilman tuottavuuden trendimäistä paranemista työllisyys ei kestävästi kasva.

Valitettavasti lähiajan tuottavuusnäkymät vaikuttavat heikoilta

Ainakaan investointiluvut eivät lupaa hyvää. Uutta ja tuottavampaa teknologiaa sisältävät kone- ja laiteinvestoinnit eivät olekaan neljännestä korkeammat finanssikriisin edeltävään aikaan verrattuna, niin kuin vielä ennen elokuun lopun tilastopäivitystä luulimme. Ne ovat vain kymmenen prosenttia korkeammat eivätkä ole nykytietämyksen mukaan enää vuoteen kasvaneet.

Myös digitalisoituvassa maailmassa tarvittavien aineettomien (T&K-) investointien alamäki ei ole uusien tietojen mukaan loppunut, vaikka Nokia-klusterin alamäki on loppunut jo ajat sitten.

Yleensä hyvät vientinäkyvät rohkaisevat yrityksiä investoimaan. Tällä hetkellä vientitaivaalle on kuitenkin kasautumassa pilviä. Hidastumassa oleva maailmantalouden kasvu vähentää investointi-intoa myös Suomessa. Lisäksi tuottavuutta nopeampi ansiotason nousu on kääntänyt hintakilpailukykymme uudelleen laskuun hyvän kiky-vuoden jälkeen. Eikä ennätysvahva eurokaan auta asiaa.

Tulevaisuus onneksi yllättää aina

Suomessa on erityisen paljon Nokia-klusterista vapautuneita teknologia-insinöörejä. Vaikka yksisarviset ovat olleet toistaiseksi harvassa, meillä voi aivan hyvin olla vähän ajan päästä sellaisia kasvuyrityksiä, joita emme vielä tänään pysty näkemään.

Toinen tulevaisuuden toivo on digitalisaatio, joka tuottaa uusia investointitarpeita sitä mukaa kun tämä yleiskäyttöinen inventio jalostuu konkreettisiksi innovaatioiksi. Tätä innovaatioiden s-käyrän käännettä on etukäteen mahdoton ennustaa.

Suomessa on myös erityinen kannustin panostaa digitalisaatioon. Ikääntyminen uhkaa vähentää meiltä paljon työvoimaa. Onnistuessaan ihmistyötä tuottavamman robotit rientävät apuun ja talouskasvumme jatkuu. Tutkimusten mukaan maat, jotka ovat olleet ikääntymisen eturintamassa, ovat myös viime vuosikymmeninä investoineet robotisaatioon muita enemmän.

Elintasomme riippuu täysin tuottavuuden kehityksestä

Kaikki uusien yritysten perustamisesta ja olemassa olevien yritysten uusiutumista edistävät hankkeet Suomelle erityisen tärkeitä, jotta pitkään jatkunut hidas tuottavuuskasvu saadaan uudelleen piristymään.

Aki Kangasharju, pääekonomisti,
Nordea

Aki Kangasharju avaa AlihankintaHEAT-tapahtuman tiistaina 25.9. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa puheenvuorolla ”Talouden näkymät sekä tuottavuus ja startupit tulevaisuuden teollisuudessa”. Tervetuloa Alihankinta-messujen avajaisaamupäivään klo 10 alkaen. Ohjelma: www.alihankinta.fi/heatohjelma.