Digitalisaatio – enemmän mahdollisuuksia, vähemmän hypeä
Digitalisaatio on tällä hetkellä kaikkien huulilla ja jokaisen yrityksen agendalla – ja hyvä niin. Se on myös tämän vuoden Alihankinta-messujen toinen pääteema johtamisen ohella. Suomalaiset yritykset tulevat pärjäämään globaalissa kilpailussa, jos ne osaavat hyödyntää digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet ketterästi. Parhaimmillaan digitalisaatio tekee mahdolliseksi sen, että pienestäkin yrityksestä voi tulla aiempaa nopeammin todella merkittävä kansainvälinen yritys. Ja jo valmiiksi suuri kansainvälinen yritys voi löytää aivan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Joka tapauksessa tässä kehityskulussa joku menettää ja joku voittaa, mutta ketkä onnistuvat tekemään merkittävää liiketoimintaa digitalisaation arvoketjussa?
Teknologia mahdollistaa paljon jo nyt. Tarvittava verkkoteknologia ei ole tulevaisuudessa jarruna (5G, LTE-M jne.) ja erilaisia antureita sekä muita elektronisia mittauslaitteita kehitetään kiihtyvällä vauhdilla ja myös entistä ekologisempaan suuntaan. Apua digitalisaatio-ajatteluun ja esineiden sekä asioiden internet-palveluiden kehittämiseen on tarjolla yllin kyllin. Teknologiatarjoajia on jopa niin paljon, että konsolidaatiota tulee markkinoilla varmasti kohta tapahtumaan.
Se, kuinka hyvin onnistumme kääntämään digitalisaation voitoksemme, riippuu ennen kaikkea meistä yrityksissä työskentelevistä ihmisistä itsestämme – siitä kuinka nopeasti pystymme poisoppimaan vanhaa ja uskallamme kokeilla uutta, kuinka löydämme oikeat verkostot ja kumppanit rinnallemme ja pysymme jatkuvasti uteliaina sekä ketterinä kehittämään uutta. Erityisen uteliaita meidän pitää olla asiakkaiden suuntaan. Onhan B2B-liiketoimintakin loppujen lopuksi aina loppukäyttäjään ja loppupäättäjään vaikuttamista ihmisenä. Ymmärtämällä asiakkaan maailmaa ja ongelmia syvällisesti on mahdollista luoda itselle aivan uutta digitaalista liiketoimintaa.
Meillä Kempillä digitaalisten ratkaisujen parissa on työskennelty tiivisti vuodesta 1993 lähtien, jolloin lanseerasimme ensimmäisen digitaalisen hitsauskoneen. Sen jälkeen ohjelmistojen määrä laitteissamme on lisääntynyt räjähdysmäisesti ja koodareiden määrä yhtiössämme kasvanut samassa suhteessa. Olemme valmistautuneet esineiden ja asioiden internetin sekä älykkäiden tehtaiden vaatimuksiin. Varsinainen ohjelmistoliiketoiminta ei kuitenkaan lähtenyt liikkeelle omien prosessiemme automatisoinnin tarpeista vaan asiakkaasta, asiakkaiden tarpeiden ymmärtämisestä ja halusta luoda jotain, mistä on merkittävää apua asiakkaan hitsaustuotannon tuottavuuden ja laadunhallinnan kehittämisessä. Halusimme jo silloin tukea asiakkaidemme liiketoiminnan digitalisoitumista. Useiden kehityshankkeiden tuloksena syntyi Kemppi ARC System – hitsauksen ERP-järjestelmä, joka on nyt ollut asiakkaidemme käytössä jo useamman vuoden ajan.
Helppoa tämä kaikki ei ole ollut ja kulttuurin muuttaminen vie aikaa. Olemme oppineet monia asioita kantapään kautta. Tietohallinto on tehnyt loikan konesaleista pilvipalveluihin, myynti on opetellut ratkaisumyynnin taitoja, markkinointi on hyödyntänyt sosiaalisen median maailmaa aivan uudella tavalla, tietosuojakysymykset ovat nousseet johdon agendalla korkealle – puhumattakaan siitä miten digitaalisuus on muuttanut koko tuotekehitysprosessiamme.
Me aiomme jatkossakin olla alamme edelläkävijä digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäjänä. Siksi olemme jo vuosia kehittäneet tällä alueella liiketoimintaamme – ilman erityistä hypeä.
Teresa Kemppi-Vasama, hallituksen puheenjohtaja
Katri Sahlman, liiketoiminnan kehityksestä, Kemppi ARC System -ohjelmistokehityksestä sekä tietohallinnosta vastaava johtaja
Kemppi Oy