”Kyky ajatella tänään toisin kuin eilen erottaa viisaat jääräpäistä”
Kolumni 23.08.2018
Työikäisten suomalaisten määrä kääntyi laskuun vuonna 2010. Pula osaavasta työvoimasta on jo nyt monen yrityksen kasvun jarru. Miten tivolia pyöritetään jatkossa, kun tuottavuutta pitää kyetä koko ajan parantamaan, kapasiteettia lisäämään ja laatua parantamaan?
Automaation kehittäminen on yksi tie. Sitä mieltä on myös Suomen hallitus, joka visioi älykkäästä robotiikasta ja automaatiosta Suomen tulevaisuuden turvaajaa. Automaatio nähdään todellisena mahdollisuutena kaikilla toimialoilla – eritoten teollisuudessa, tieto- ja palvelutyössä myös pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.
Oivallus automaatiosta ei katso yrityksen kokoa. Kymmenisen vuotta sitten Kaptaksen ensimmäinen asiakas oli yhden miehen metallifirma. Yrittäjä oli tehnyt pitkän uran sorvin ääressä, raskas työ ja puutteellinen ergonomia oli jättänyt jälkensä. Työvaihe automatisoitiin. Eikä aikaakaan, kun tyytyväinen mies hämmästeli, miten automaatti oli takonut kolmessa kuukaudessa vuoden tuotannon. Olkapäiden kolotus oli muisto vain.
”Automaatti oli takonut kolmessa kuukaudessa vuoden tuotannon”
Elintarvikeyrityksessä automaatti pakkaa ja lavaa 10 000 kiloa pizzasuikaleita päivässä sen sijaan, että työvuorosta toiseen raskaan työn tekisi ihminen. Käsipareille on paljon tähdellisempää työtä.
Turvallisuusalan huippuyhtiössä tehostamisen paikka löytyi myös pakkaamisesta. Sen sijaan, että työntekijä linjalla taittelisi kulloinkin tarvittavan kokoisen pahvilaatikon käsin, hän tilaakin loodan automaatilta. Nappia painamalla. Esimerkkejä pienistä ja suurista automaation hyödyistä on vaikka kuinka paljon.
”Kultaryntäys Kiinaan on ohitse – verstaat palaavat Suomeen”. Tämän sorttisia otsikoita ja uutisointia on viime vuosina nähty usein. Sitä mukaa kun teollisuusrobotit halpenevat ja automaatio kehittyy, työvoimakustannusten merkitys kilpailutekijänä vähenee. Looginen kehitysnäkymä, joka saa monet pelkäämään automaatiota. Ajatellaan, että automaatio vie ihmisiltä työpaikat. Ei vie. Työ kyllä muuttaa muotoaan, mutta enemmän automaatio tuo kuin vie.
Automaation ansiosta työvoiman halpuus ei enää ratkaise tehtaan sijoituspaikkaa. Sen sijaan vaakakupissa painavat osaaminen, laatu, tuotannon joustavuus, toimitusajat, toimintaympäristön turvallisuus, tutkimus ja tuotekehitys – kaikki sellainen, jolle suomalaisella teknologiaosaamisella on yllin kyllin annettavaa.
”Työ muuttaa muotoaan, mutta enemmän automaatio tuo kuin vie”
Kun länsimaista tuotantoa aikanaan heivattiin halvan työvoiman maihin, langettiin lokaalioptimoinnin harhaan. Tuijotettiin työvoimakustannuksia, mutta unohdettiin laatu. Työvoimakustannuksia ehkä saatiin alas, mutta kokonaiskustannukset nousivat. Taisipa käydä niin, etteivät suomalaiset osanneet arvostaa omaa osaamistaan.
Jos mielimme pärjätä globaalissa kilpailussa ja vastata asiakastarpeisiin, meidän on kehitettävä tuotantoa. Tuottavuus ja laatu kulkevat käsikädessä.
Otsikon sitaatti kuuluu Nobel-palkitulle kirjailijalle John Stenbeckille. Jääräpäät jäävät lähtötelineisiin, kun automaation oivaltajat takovat tulosta ja laatua.
Kari Sinkkonen
tuotantojohtaja
Kaptas Oy