Talouselämä | Wärtsilä innovoi kestävää tulevaisuutta yhdessä kumppaneiden kanssa
Uutinen 13.09.2022
Teknologiayhtiö Wärtsilä luotsaa merenkulku- ja energia-alaa kestävämpään suuntaan yhdessä kumppaneidensa kanssa. Kesäkuussa Vaasassa avattu Sustainable Technology Hub mahdollistaa aiempaa tiiviimmän innovaatioyhteistyön verkoston eri toimijoiden kanssa.
Mitä nopeammin toimintaympäristö muuttuu, sitä tärkeämpää on tehdä tiivistä yhteistyötä ja kehittää ratkaisuja yhdessä verkoston toimijoiden kanssa. Wärtsilän uusi teknologiakeskus, Sustainable Technology Hub, tarjoaa puitteet innovaatiolle ja yhteistyölle sekä vihreän teknologian, kestävien polttoaineiden ja digitaalisten ratkaisuiden kehitykselle.
Mistään pienestä panostuksesta ei ole kyse. Wärtsilä uskoo verkostojen voimaan niin paljon, että se panosti teknologiakeskukseen noin 250 miljoonaa euroa, mikä on yhtiön suurin kertainvestointi tähän asti. Johtotähtenä on yhtiön halu olla luomassa hiilivapaata merenkulku- ja energia-alaa yhdessä verkostonsa kanssa.
– Olemme alusta lähtien liputtaneet ekosysteemien luomisen ja yhteistoiminnan puolesta. Toki maailma oli todella erilainen vuonna 2018, jolloin keskusta lähdettiin kehittämään. Ilmastonmuutos ei ollut samalla lailla akuutti, ja geopoliittisia jännitteitä oli vähemmän. Nyt on selvää, että jos ei ole tarjota ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin, ei voi valmistaa mitään, kuvailee tuotannosta, tuotantolaitoksista ja hankinnasta vastaava johtaja Vesa Riihimäki Wärtsilästä.
Kohti kysyntävetoista tuotantoa alihankkijoiden kanssa
Riihimäki korostaa yhteistyön tärkeyttä kumppaniverkoston kanssa. Ei riitä, että Wärtsilä pysyy muutoksen aallonharjalla. Alihankkijoiden on pysyttävä samassa tahdissa.
– Alhaisen inflaation, matalien korkojen ja halpojen raaka-aineiden aika on ohi. Enää ei riitä, että pelkästään oma toiminta on hyvää. Jalostava teollisuus ei voi tuoda lisäarvoa, jos esimerkiksi ei ole raaka-aineita. Koko verkoston pitää toimia entistä paremmin yhdessä, Riihimäki kiteyttää.
”On selvää, että jos ei ole tarjota ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin, ei voi valmistaa mitään.”
Riihimäen mukaan tuotannossa täytyy pyrkiä entistä aktiivisemmin siihen, että valmistetaan tuotteita kysynnän mukaan. Näin päästään pois välitilasta, jossa pääoma on sitoutuneena tuotteisiin, joille ei ole vielä asiakasta. Tehokkuus on tärkeää varsinkin kovan inflaation ja kalliin pääoman aikana.
– Pitää olla hyvä ennustamaan. Ketjussa on monta alihankkijaa. Meille on tärkeää, että asiakkaalle antamamme lupaus pitää ja alihankintaverkostomme toimii sovitulla tavalla. Yhteistyö korostuu, kun halutaan valmistaa yhä enemmän tarvevetoisesti. Vastuullisuus liittyy olennaisesti kokonaisuuteen. Ensisijaisesti investoinnit tehdään niin, että pyritään minimoimaan hiilijalanjälkeä. Toimintapolun ja logististen polkujen optimoiminen tukevat kestävää kehitystä.
Riihimäki myöntää, että maailmanlaajuinen komponenttipula on vaikuttanut myös Wärtsilään. Esimerkiksi prosessoreita ja liittimiä on ollut pakko ostaa suoraan markkinoilta ja kehittää luovia ratkaisuja, kun sopimusvalmistajat eivät olisi muuttuneissa olosuhteissa muuten pystyneet toimittamaan sovittuja komponentteja.
Suomalaisen teollisuuden kilpailuvalttina ketteryys
Riihimäki toivoo, että alihankkijat näkevät Wärtsilän päämiehenä, jonka kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä.
– Kustannuskilpailukyky on toki meidänkin toiminnassamme mukana. Haluamme kuitenkin, että myös alihankkijat menestyvät ja voivat kehittää omaa toimintaansa. Meillä on globaalit markkinat ja sitä kautta myös globaali alihankkijaverkosto. Kaikki lähtevät samalta viivalta.
Vaikka Wärtsilän toiminnassa ei ole maantieteellisiä rajoja, Riihimäki korostaa suomalaisen koulutuksen tärkeyttä.
– Teemme tiivistä yhteistyötä suomalaisten yliopistojen kanssa paitsi Vaasan seudulla, myös muualla. Mitä aiemmin nuoret kyvyt pääsevät tutustumaan meihin, sen paremmin meilläkin on mahdollisuus saada osaajia. Järjestämme esimerkiksi Partner campus -kilpailuja, joissa nuoret lahjakkuudet pääsevät näyttämään osaamistaan.
Riihimäki on luottavainen myös suomalaisen teollisuuden vetovoimaan ja kilpailukykyyn, mikäli sähkön hinta ei heitä ylitsepääsemättömiä kapuloita rattaisiin.
– Ketteryys on osa suomalaista toimintaympäristöä. Yritykset ovat tottuneet muuttamaan strategiaansa ja toimintatapaansa. Ja näin sen pitää olla. Pitää olla kykyä sopeutua, ettei käy kuin dinosauruksille, Riihimäki naurahtaa.
Vesa Riihimäki on yksi Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 27.-29. syyskuuta 2022 järjestettävien Alihankinta 2022 -messujen teemakummeista ja Wärtsilä Finland Oy toimii Alihankinta 2022 -messujen kumppaniyrityksenä. Tapahtumakokonaisuuden teemana on teollisuuden vetovoima, tarpeet ja tekijät. Tutustu Suomen johtavaan teollisuuden messutapahtumaan Alihankinta ja AlihankintaHEAT.
Artikkeli on julkaistu 13.9.2022 Talouselämän kumppanisisällöissä.